Äitin kanssa meni soppailut ihan kivasti. Siltä vaan meinaa jalat loppua kesken kävelyn, eikä ole hommannut vielä mitään apupyöriä. Löyti se itelleen jakun, hameen ja takin. Mä en ostanut mitään, kun en mennyt mitään ettiinkään, eikä olis ollut rahaakaan.

Se oli kyllä jännä juttu, kun äiti soitti viikonloppuna ja kyseli sitä soppailu apua. Se oli sen ykkös asia, kun tarttee nyt kiiruusti uusia vaatteita. Ihan sivulauseessa sitten mainitsi sukulaisen kuolemasta. Ja se on kumminkin tosi tuttu sukulainen, semmonen jota ne on nähneet säännöllisesti. Että kun kuolo korjaa, niin ensimäisenä mietitään mitä päälle hautajaisiin. Musta vaan tuntu, että ehkä se siinä tilanteessa on helpompaa kuin ajatella sitä että kalman viileät kynnet hipoo jo omaakin niskaa. Onhan tuo siirtymä semmonen vähän outo ja lopullisen oloinen juttu, että kai sitä pitäis pelätä. Onhan tuo äiti kyllä alkanut puhumaan aina vaan enemmän siitä kun se tai isä kuolee. Silleen että onko siihen rahat varattuna ja miettimään muutenkin asuinpaikkaa ja toimeentulemista sen jälkeen. Mä kuvittelisin että se voi tapahtua melkein milloin vain, vaikka tavallaan hyvässä kunnossa ovatkin. Tai ainakin elossa.

Sen helpotuksen olen kuitenkin kai saamassa, että ne tuskin missään vaiheessa on tulossa "mun harmikseni" ja hoidettavaksi. Sen verran on niillä "kunniaa" ja oman määräämisvallan tarvis. Ihan hyvä. Ei musta kenenkään holhoojaksi olisikaan. Edes noiden  omien pentujen. Saatika sitten vanhempieni.

Oli aikomus käydä poistattamassa useampi luomi. Jäi kuitenin yhteen. Ohimolta narskutettiin kappale luomesta pois ja jos se on hyvänlaatuinen, loput saa jäädä siihen. Mieli huojentuu kuitenkin siitä että se tutkitaan. Vastenmielinen on se tuntemus kun nyrhitään lihankappaletta irti, vaikkei varsinaista kipua tunnekaan.

Loppu päiväksi olisin voinut mennä työharjoitteluun takaisin, mutta vien äitin shoppailemaan. Työstä se käy sekin..

Ja aika senkun rientää. Nuha tuli, Olli meni hurvittelemaan, minä kotona vähän imuroin, pyykätäkin voisi ja viedä kompostisankoa pihanperälle ja roskia poltella. Yksi sukuun naitu kuollut. Vanhempaa polvea. Niin tai sitä jonka jälkeen seuraan minä. Tilalle syntynyt kaksoset.

Opiskelua olis jatkettava, edes vähän.. Onhan sitä aikaa vielä, mutta ei hukattavaksi asti.

Tajutonta kuinka elämä muuttuu kiireiseksi kun vähän käy harjoittelemassa työelämää ja hankkii harrastuksen ja käy koulua ja on samalla äitinä. Tuntuu ettei kaikkeen repeä millään ja ekana tietty jää pois blogin kirjoittaminen. Koulu on mennyt ihan riittävän hyvin, työharjoittelusta on ollut se ilo, että jotain taidan jo osatakin. Kotona on jonkinlainen järjestys ja puhtaitakin vaatteita löytyy. Syötykin on miltei joka päivä jotain, minkä huomaa siitä että vaatekoko ei ole kutistunut mihikään. Ei se sen puoleen ole ollut pyrkimyskään. Tässä nyt vielä laihduttamaan.. en kerkee!!

Aion poistattaa pari luomea. Etukäteen se ei tunnu yhtä kamalalta kuin hammaslääkäri (jonne en mene!!) Jälkikäteen voi olla toisenlaiset ajatukset. Varsinkin jos ne ottaa tosta ohimolta kaikki tukan pois luomen lisäksi.

Olen istunut ahteri puuduksissa tässä pallilla jo pari tuntia koulutehtävien parissa, joten lienee aika siirtyä istumaan tv.n äärelle kiirettä pitämään. Rattoista aikaa kaikille lukeneille :)

Sain tänään energia puuskan kotiin tulon jälkeen. Muutamassa hetkessä pakkasin tavarat kouluviikolle, hain puut ja sytytin ne, sekä kokkasin ruuaksi jauhelihakastiketta ja spagettia. Nyt saan levätä ja lasketella ruokaani siihen saakka kunnes lähden pelaamaan.

Töissä oli tosi löysää. Päästiin lähtemään jo 13 aikaan. Toinen eläinlääkäri oli poissa ja meitä oli 3 avustajaa yhdelle.. Kävin Laurna luona kahvilla, kun kerran oli aikaa. Kiva nähdä kaveriakin välillä. Oikein positiivinen fiilis :)

Tänään(kään) tapahtuu tuskin mitään. Koko lauma on kasassa, kun hain juuri pojankin kotiin. Kotoisa kitaran rämpyttely taustamusiikkina. Tunnistettavia riffejä sieltä täältä.

Luin viime viikolla kirjan. Aloitin tänään uuden. Niissä kuluu aika huomaamatta.

Koiran kynnet vainoavat minua. Ne pitäisi leikata. Koira ei tykkää siitä. Ne ovat kasvaneet jo niin pitkiksi ettei niitä edes saa riittävän lyhyiksi. Mieli tekisi viedä koira nukutettavaksi niin että sen kynnet saisi nyrhittyä olemattomiin. Vaan tuota ei voi nukuttaa. Se on arviolta lähelle 10v vanha ja sydänvikainen. Takakynnet sillä on ihan inhimilliset, mutta edessä ne kasvavat ihan liikaa, liian nopeasti eivätkä kulu käytössä yhtään. Lisäksi ne on niin paksut että niiden leikkelyyn olisi paras käyttää oksasaksia. Ruopisi edes maasta jotain, mutta ei!

Gerbiilien kesytysharjoitukset ovat tuottaneet tulosta ja arempi karviainen tulee jo vapaehtoisesti kädelle etsiessään auringonkukan siemeniä. Kesymmän kanssa ei ole mitään ongelmia ollutkaan kiinnioton suhteen.

Olli kokkaa jo toisena päivänä peräkkäin. Minä teinkin viikolla ruuat. Ensiviikolla en tee. Syön koulun valmiita ruokia ja makaan ja haisen lopun ajan. Ja tutustun eksoottisiin eläimiin.

Hurjaa kiirusta paikasta ja hommasta toiseen. Klo 8 työharj paikalle, klo 15 - 16 kotiin. Keittiön siivous, ruuan laitto, mahd lämmitys, netti velvollisuudet, lasten asiat, klo 17.50 dr Phil, pyykkäykset, elukoiden ruokinnat ym.. Mutta eipä kerkiä pitkästymään. Lainasin vielä pari niin hyvää kirjaa, että lukisin niitäkin mielelläni. Koitan relata joka välissä vähäsen.

Maanantaisin illalla lentopallot ja tyttöjen harrastuskyydit.

Ensi viikolla koulua ja näytelmä harkat.

Saatiin tänään takit tuote-esittelijältä lahjaksi. Ihqa!!

Vaihteeksi vähän monipuolisempaa elämää monen vuoden työ & koti rupeaman jälkeen.

Niin se viikonvaihde taas mennä hujahti. Poika haettiin kotiin 3 muun kollin kanssa. Ja tänään viedään takaisin. Bensaa palaa ihan simona. Maanantaina alkaa mulla arki. Johan tätä pyhää piisasikin. Lämmitystä on saanut harjoitaa päivittäin. Tili punasella ja helpotusta saa vielä odottaa.

Unta on riittänyt, mikä on mukava. Se on kumminkin ilmainen nautinto. Kuten myös hienot maisemat, joita ei ole tarjennut tutkia sen lähemmin. Ja saunakaan ei maksa paljon. Kaverin seurasta pääsin nauttimaan perjantaina. Tukka kasvaa pituutta ihan maksutta myöskin. (tuuheutta ei tule vaikka maksaisin) Rahan ympärillä pyörii siis ajatukset, ainakin toisinaan. Siitä miete mistä puute.

Takassa rätisee tulli, poika näppäilee skittaa ja toivottavasti Olli laittoi saunan kuumenemaan. Ei siis paskempaa.

Laitampa tämän tänne, ettei unohdu:

600 g HK Naudan jauhelihaa
1 dl korppujauhoja
1,5 dl maitoa
1 sipuli
150 g herkkusieniä
1 rkl öljyä
1 muna
1 tl suolaa
½ tl jauhettua valkopippuria

Sekoita korppujauhot ja maito ja anna turvota. Kuori ja hienonna sipuli. Pilko sienet. Kuullota sienet ja sipuli pannulla tilkassa öljyä. Sekoita jauheliha, turvonneet korppujauhot, sipuli-sieniseos, muna ja mausteet tasaiseksi murekemassaksi. Muotoile massasta mureketanko tai laita se voideltuun uunivuokaan. Paista n. 175 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia, kunnes mureke on kypsä.

Tarjoile mureke vihannesten ja kermaisen kastikkeen kanssa.

16.35

Minä laitoin sen kanssa tulemaan vain perinteistä perunamuusia. Ei nyt jaksa inspiroitua ruuasta. Sieniksi kaivoin pakkasesta kanttarelliä pönikän. Kermasoosit jätän toisille.

Olli töissä. Minä tyttöjen kanssa kotona. Putsasin jyrsijöiden asumuksen. Olikin jo hieman haiseva. Niilo on muuttunut niin araksi ettei olisi halunnut ollenkaan ulkoilemaan. Nyt rummuttelee epäluuloisena, kun koitan kutsuskella sitä. Keräilkööt rauhassa rohkeuttaan, ennenkuin nostan sen tutustumaan uuteen sisustukseen. Teuvo tuli kädelle heti kun sain niiden kodin valmiiksi ja asettui taloksi. Laitoin niille kasan kuivaa heinää ja revittyjä sanomalehtiä askartelutarpeiksi. En viitsinyt hakea pakkasesta oksia. Kohta ne kumminkin myllää paikkansa niin että kaikki on purun peitossa.

En tajunnut ennekuin eilen illalla että tänään on pyhä. Luulin pääseväni kaupoille ja hakemaan uudet tosimärät piilolinssini. Ne ovat saapueet paikalliseen liikkeeseen.

Poika tulisi toimittaa tänään opiskelupaikkakunnalle. Se on ollut yön liesussa, joten en vielä tiedä kuinka ilta etenee. Se pääsee asentamaan uuden 5.n kuppin kahvinkeittimensä ihan minne tahtoo opiskelukämpässään.

Huomenna alkaa koulu tytöillä. Minä vietän vielä vapaata. Maistuupahan sitten työharjoittelu paremmalta kun sitä riittävän kauan odottaa. Ja kohta on taas opiskelujaksokin.

En ole käynyt aikoihin kavereillani. Muistaakohan ne edes enää mua?? Tällaista se on aikuisen elämä. Kun olis autot ja kaikki, vaan ei tunnu olevan aikaa milloinkaan. Vaikka olisihan sitä vaikka nyt.

Ruuaksi eilen illalla valmistunutta sianlihakeittoa.

19.40

Voi pahkeinen, kun en saanut tänne uutta sivuapohjaa. Liekkö kyse siitä ettei niitä ole vuodatukselle, vai enkö nyt taas jaksanut ja osannut keskittyä tarpeeksi..

Ha, sain kuitenkin tämä on Tuunarilta

Alkaa olla jo vähän koomaisen oloisia päiviä, kun ei ole aikataulua, eikä velvotteita.

Eilen käytiin vihdoin pentujen kanssa uimassa. Ei sekään kyllä turhan helppoa ollut. Yhdellä oli alkaneet menkat, auton peräluukku ei mene kiinni ja jäähdyttimen nesteet OLI vähissä. Vieläkin pitäisi lisätä. Uimahalli taas ei ollut auki, olivat ilmoittaneet virheelliset aukioloajat ensin alkuun. Paulan luo ei päässyt kuluttamaan aikaa, mutta mentiin kirjastoon. Loppunviimein päästiin uimaankin ja minä sen jälkeen lentopalloon. Jalat olisi voinut venytellä ennen peliä, mutta en tehnyt niin. Ja venäyttelin paikkojani pelin aikana.

Tänään olisi lämmitystä ja lumihommia suunnitelmissa. Ja jos vaikka koittaisin venytellä nyt kinttujani ennen liikkeelle lähtöä.

Meinasi mennä vuosiluku väärin..

Uusivuosi meni perinteisesti juopotellen tutulla porukalla. Seuraava päivä meni itseä kootessa ja kävin lumihommissa. Tänään olisi voinut ja pitänyt jotain, mutta tuntuu että aika on mennyt kuin kintut tervassa. Mikään ei oikein tahdo sujua. Kotihomma on vain hanskassa, tiskit, pyykki, siisteys, lämmitys ja silleen. Muuhun ei ole ollut oikein aikaa tai tilaisuutta.

Josko sitä saisi vielä jotain erilaista aikaan tällekin illalle. Pennut pitkästyy kuoliaaksi täällä muutaman seinän sisällä, eivätkä kuitenkaan lähde ulos vapaaehtoisesti. Olli oli töissä ja toi tullessaan ruokaa. Ajattelin käydä kaupassa, mutta myöhästyin kun uunin lämmitys vei aikansa.

En ole täysin menettänyt tatsiani laumaani, sain kaikki liikkeelle aiotun aikataulun mukaan. Siitä innostuneena jatketaan huomennakin etukäteen suunnitellulla toiminnalla.

Tänään vietettiin päälle 4 tuntia kauppoja kierrellen. Mukaan tarttui täysihintainen takki pojalle. Keskarille alekengät, jotka otti kun ei enää jaksanut ettiä muuta ja nuorimmalle alekengät, ihan liian isot, mutta halusi just ne eikä ollut parempaa kokoa. Jessus että teinit voi olla vaikeita ostosihmisiä. Nyt se on kuitenkin tehty. Ei edes harmita etten itse saanut mitään.. eikä olis rahatkaan riittäneet.

Joululahjaostosten yhteydessä saatiin ilmaislippuja uimahalliin ja mennään sinne huomenna. Liput tosin meinasi olla hukassa, mutta löysin ne viimein, koska tiesin että olen kyllä laittanut ne talteen. Talte oli vain turhan hyvä. Hukka ja talte on toisinaan yllättävän lähellä toisiaan..

Kun kameralla ottaa kuvan nenästä ja zoomaa sieraimiin, voi jälki olla kamalaa. Sen opin lapsiltani. Älkää koittako sitä kotona!!

Tänään piti lähteä ale ostoksille, mutta en hennonut herättää univajeesta kärsiviä pentuja jotka jatkoi uniaan puol 3 asti!! Meillä ei siis ole vapaapäivinä ylösnousuaikoja. Paitsi huomenna. Laitan itellenikin herätyksen 10 aikaan ja sitten se on menoa.

Peli oli ja loppui valomerkkiin, jonka aiheutti sähkökatkos. Pääsin hyvissä ajoin kotiin. Ja nettiin. Kone on varattuna suurimman osan päivästä.

En lähettänyt joulukortteja, joten askartelin eilen ja tänään uudenvuoden kortteja niille keneltä sain joulukortin. Ne olisi valmiita, ellei meiltä olisi liima loppu. Etsin netistä uudenvuoden värssyjä, laitoin niihin hienot fontit ja printtasin vahvalle paperille. Kuviksi laitan vanhoista joulukorteista leikattuja sopivia kuvia. Mä luulen että niistä tulee ihan hienoja, vaikka itse kirjoitankin.

Tänään kolasin myös lumet pihasta ja saunoin. Kohta tarttisi varmaan mennä nukkumaan että herään huomenna ihmisten aikaan shoppailemaan. Jos vaikka ottaisin lapset mukaan.

Lämmittääkin täällä voisi huomenna. Ja pyykkiä tulee jatkuvasti. Jos vielä vähän leikkelisin saksilla kortin malleja..

Toimitin teinit kylille. Johan ne jaksoikin katella meitä vanhoja. Nuorimmainen jäi kotiin meidän iloksi. Hain takkaan puita ja muuten vain ollaan. Musiikkina baseballs ja peleinä iskelmä tietopeli ja pikkumyy kortit. Heräsin tänään klo 13 suoraan saunaan, ja outoon tunteeseen joka oli muistaakseni nälkä..

Rauhallinen aamuhetki. Lapset vielä koloissaan ja riisipuuro tekee tuoloaan liedellä. Alkaakin olla jo nälkä. Tänään taidetaan pienen autoilulenkin lisäksi vain olla. Paitsi että saunotaan, mä laitan ruuat ja sit ne lahjat..

21.30

Aatto alkaa olla illassa. Normi aatto. Lahjojen toimittaminen, sauna, ruoka, hautakynttilän vienti, lahjat ja syömistä ja lojumista ja syömistä ja syömistä.

Läksin petistä pois, kun en enää kestänyt korvatulppia korvissani. Illalla laitoin ne ettei pentujen valvominen olis haitannut ja yöllä pidin ettei Ollin kuorsaus olis haitannut. Kai se on paikallaan välillä nousta ihmisten aikaan, kun toisinaan nukun puolille päiville ja hävyttömästi nautin joka loikoiluhetkestä.

Saunan pesu olisi tämän aamun sana. Kunhan ensin ihan vähän vitkuttelen...

21.00

Kaikki on tehty mitä on tehtävissä.. tai ei nyt ihan, mutta kaikki mitä meinaan tehdä. Saunottukin on ja pihasta kolasin lumet. Ihan tuli hiki, vaikka lumi on mukavan kevyttä.

Koko perhe kasassa ja ihan kiva rauha maassa.

Tänään nukuin puoleen päivään, tuhosin vähän pölyä ja kävin kaupassa lasten kanssa. Sen jäkeen kokkasin kaikille munapekonijuustohampurilaiset. Leivarin päälinen odottaa pölyineen ja narut täynnä pyykkiä. Niin myös pyykkikoppa. Ehkä tänään sauna, olisi ainakin tarpeen. Ja leivarin lämmitystä.

Varsin nihkeästi alkaa tämä joulunvalmistelupäivä. Tytöt kattelee telkkaria ja poika nukkuu vielä. Mä sain potut keitettyä ja vahingoista viisastuneena odotan että mössö jäähtyy vähän ennenkuin heitän imellysjauhot joukkoon. Missään ei käsketä tekemään niin, mutta lukuisten kokeilujen jälkeen huomasin eräänä vuonna että olen pistänyt jauhot liian kuumaan soseeseen ja ne ovat "palaneet" toimintakelvottomiksi ja näin soppa ei ole imeltynyt. Toivon että tälläkertaa toimii.

Jonkinlaista siivousta pitäisi viritellä. En kumminkaan halua pistää kaikkea mullin mallin, koska kaaoksen keskellä on ikävä elää. Keittiön verhot on roikkuneet paikallaan jo iäisyyden, mutta en haluaisi vaihtaa niitä, kun tykkään niistä. Ehkä vaihdan silti. Leivarin päälisen voisin ehkä siivota, vaihtaa sinne puhtaat sanomalehdet ja silleen. Jossain vaiheessa ennen joulua haluan että petivaatteet tuuletetaan. Saattaisi olla vielä turhan aikaista. Kuusta ei ole etsitty. Joutaahan sen vielä. Tuhkasangot olis hyvä tyhjentää, että niihin mahtuu tuhkat saunan pesästä, ellei meinaa syttyä. Leivarin puut hain jo, että saan tulet myöhemmin tänään. Ihan lämmitysmielessä vielä. Kinkku on sulamassa jääkaapissa.

Tänään on myös lentopallo. Viimekerralla oli epävarmaa, pelataanko enää tänä vuonna. Aamulla sain kaverilta tiedon että pelataan. Ihan hyvä.

Päässä pyörii pätkiä viimeaikojen unista, joihin en sen kummemmin ole vieläkään perehtynyt. Jotenkin ankeahkoja ja likaisia tunnelmia niissä. Antaapi olla. Kenties mun pääni on ankeahko ja likainen.

14.20

Olen saanut itseni pakotettua putsaamaan kaasuhellan ja lämmitin leivarin. Poika vaihtoi pyynnöstä jääkaapin ovien kätisyyden ja keskari laittoi ruuaksi ranskalaisia ja kananugetteja. Tytöt kävi aamusta jopa luistelemassa omassa rannassa. Nuorin kolasi eilen illalla jäätä siihen tarkoitukseen. Siivous ei oikein edisty. Perunalaatikko ehkä, siitä nyt ei koskaan tiedä. Mä pyörittelen päässäni lähinnä suunnittelu puolta. Käytäntö tökkii ja etenee hitaanlaisesti. Telkkari imaisi pennut kitaansa. Jotain kehittävää dupattua kuulen ma.

16.00

Teetauko. Hain joulumaton merenrantahuvilasta ja järjestelin vähän. Verhoja ja silleen. Ja tuhkat ripottelin perämetsään. Inspiraatio ei ole roiskahtanut koko päivänä kovin suureksi. Toivottavasti huomenna kehittyy paremmin. Kohta meinaan lopettaa työvuoroni tältä päivältä. Sitä pottulootaa pitää vielä työstää illemmalla. Ehkä sitten kun tulen pelaamasta.